sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Uusi



Kunpa ei tänäkään vuonna kaatuisi puita Ryötönperän rakennusten päälle. Nyt oli ainakin onnea, todettiin kun käytiin juhlistamassa vuodenvaihdettakin mökillä. Metsässä oli rytissyt kunnolla. Olisi ollut hurjaa olla näkemässä ja kuulemassa sitä myrskyisää hetkeä.

Vaan olisin kuitenkin alkanut pelätä. Olen aika hyvä pelkäämään. Kaikennäköistä. Ukkostakin aina, vaikka sitä tekee mieli myös ihailla. Melkein voisin uudenvuodenluvata, että yritän vähentää murehtimista. Kun ei sillä mitään voita kumminkaan. Paha mieli vaan tulee suotta. Ja voi sairastua ihminen.


Pahimmat riskipuut on toki tontilta kaadettu, mutta on siellä vielä muutama aika mojova kuusi. Eikä haluttaisi kaataa sitä suurta yksilöä, jonka alla on Ryötönperän Pet Cemetery. Roope-kissan viimeinen leposija. Ja sen keväällä saunaan eksyneen piisaminpoikasen. Tiedä sitten, mitä Roope olisi mieltä, kun jyrsijä kuopattiin viereen.

Jossain vaiheessa meinasin, että hautaan sinne myös loukkuun jääneitä hiiriä. Kun on vähän huono omatunto niiden listimisestä. Mutta onneksi en sitten ottanut sellaista tapaa. Saisi olla koko ajan lapion kanssa kuusen juurella kaivelemassa. Hiiret viskaan vaan metsään. Nytkin oli loukussa yksi ja joku rapisteli vapaanakin.


Oli niin monipuolinen tämä viikonloppu, että tuntuu kuin oltaisiin vietetty useampikin tovi maalla. Perjantaina mukaan tuli yksi sellainen lähisukulainen, joka ei ollut koko hallinta-aikanani Ryötönperällä käynytkään. Oli hauska esitellä paikkoja, näyttää miten ollaan saatu tiloista omannäköisiä. Pitkät ja tunnelmalliset olivat keskustelut. Toivon, että vieraskirjaan tulee hänen puumerkkinsä myös tänä vuonna.

Eilen pienen päiväulkoilun jälkeen iski seurueeseen kevyt riehaannus ja keksittiin lähteä oikein kylille. Kun ei jaksanut tällätä, niin pipo vaan huonon tukan suojaksi ja menoksi. Tänään alkaneen vuoden motoksi valikoituikin lause "Onneksi ei tullut enempää munattua." Tiedä sitten, miten olisi voinut munata vähemmän. 

Laulettiin nimittäin karaokea aika huonosti kun ensin oltiin sen aloittamista henkilökunnalta hartaasti ruikutettu. Tuli tutustuttua kaikenlaisiin tyyppeihin ja esiinnyin itsekin kuin olisin ollut ihan tosi paikkakuntalainen. Luettelin pöydässä kaikkien tuntemieni ihmisten nimiä ja aloin puhua pohjanmaata. Oltiin niin todella hyvällä tuulella. Toisaalta, mitäs häpeämistä sellaisessa on. Pitääkö sitä nyt aina olla muka asiallinen. Ei pidä.

Siinä voisi ollakin toisen uudenvuodenlupaamisen paikka. Lakkaan häpeilemästä ja katumasta kivaa. Nolona olemisella, ei silläkään voita mitään.

Aluksi oltiin ainoat asiakkaat.
Ai niin! Iglu oli pystyssä vielä! Se oli tosin muuttunut jättiläiskokoiseksi lumilyhdyksi, kun lännen puoleiseen seinään oli myrskysateesta syöpynyt ihan reikiä. Hauskalta näytti pimeässä kun lyhtykynttilän valo kajasti ohenneen seinämän ja reikien läpi. Jännä nähdä, säilyykö iglu nyt ihan kevääseen asti kun on pakastunut ja se on kunnolla jähmettynyt.

Ennen kuin keksittiin lähteä kylille, niin oltiin suunniteltu että tökitään iglu täyteen tähtisadetikkuja ja puoliltaöin siitä olisi tullut mahtava juhlistus. Mutta niin jäi tähtisateet laittamatta. Ja tinatkin valamatta. Ajattelen, että ihan hyvin voi ottaa tinahommat vaikka sitten seuraavalla kerralla. Tai kevätkauden avajaisissa.


Kyllä on ihana lähteä uuteen kokonaiseen vuoteen. Vähän niin kuin puhtaalta pöydältä aloittaisi. Vaikka on sillä pöydällä vielä viime vuoden tiskejä ja toipumista. Tänä vuonna ei tarvitsisi välttämättä tapahtua mitään erityistä. Toivon seesteistä elämää ilman suuria mullistuksia. Toivon sentään rantasaunaremonttia ja sujuvaa arkea. Toivon, että läheiset pysyvät terveinä ja hengissä. Viime vuoden surun valossa tuon sanominen ei tunnu ollenkaan hurskaalta.

Toivon, että pikkusiskon esikoinen tulee kunnialla maailmaan maaliskuussa. Pieni poika saadaan perheeseen, voi että. Ihan pakahtuu ajatuksestakin. Aion opettaa sen viikariksi. Paitsi jos onkin pieni runopoika, niin sitten voidaan kyllä herkistelläkin.

Aurinko on niin kovin alhaalla vielä, ei paista oikein tontille. Mutta vastarannalle paistaa. Ihana. Eikä mene pitkään kun jo saa Ryötönperäkin omat säteensä. Liimasin vieraskirjaan paikallislehdestä seuraavan viikon aurinkoallakan. Sitä voi sitten kesällä lukea ja ihmetellä miten olikin pimeää. Mutta monta minuuttia koko ajan tulee valoa lisää päivittäin. Minä tykkään.

Puhdas valoisa uusi vuosi. Tervetuloa.





6 kommenttia:

  1. Voi että kun näitä sun tekstejä ihan kyynelsilmässä lukee. Jotenkin niissä on niin elämää ja viisautta. Sellasta arkista, tiedäthän. Sellasta mikä on ymmärrettävissä, lukee vaan ja oivaltaa samantien ja sisäistää. Kiitos taas kosketetuksi tulemisesta Saara!

    ..ja kaunista tätä vuotta <3

    Eeva

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Eeva! Hienoa jos näin on, tulee ihan tärkeä olo itselle ja on ihanaa kun sinäkin näitä aivoituksiani luet. Ajattelen ja "suunnittelen" aika paljon ääneen. Siitä kai täälläkin on eniten kyse. "Viisaudet" eivät aina kanavoidu kivuttomasti toiminnan tasolle, mutta yritys on kova.

    Mitä kauneinta vuotta myös sinne!

    VastaaPoista
  3. Moikka Saara!
    En tiedä tiesitkö, että mulla on aikoinaan ollut parikin blogia ja avasin taas blogin! Oli kiva nähdä edes vilaukselta, kun kävit tuomassa glögipullon 'naapuriin'. Olin juuri saunasta tulossa:) FB-tilini suljin..nää on enemmän ehkä mun juttu. Nähdään!

    VastaaPoista
  4. ...piti vielä lisätä, että linkitän sut mun blogilistaan, onhan ok? Näen päivitykset reaaliajassa.

    VastaaPoista
  5. No hei Anu! Tottakai on ok, että linkität! Tervetuloa vaan lukijakuntaan! Minäpä alan sitten seurata sun blogia :)

    VastaaPoista
  6. Onneksi Ryötönperän lukaalit oli säästynyt kaatuneilta puilta! Meidän Urjalan mökkikin oli onneksi naarmuton, mutta pari vuotta sitten rakennettu aita oli säpäleinä, ja liiterikin oli saanut yhden puun päällensä (sen suuremmilta vahingoilta oli kuulemma vältytty kuiteskin). Juu, ja ajotie mökin pihaankin oli poikki. Noh, siinäpä on sitten kesälle saunapuun pilkkomista tiedossa..Ukoille. Minä keskityn ihan muihin hommiin ensi kesänä :)

    VastaaPoista