Hyvää juhannusta!

Hei kaunista juhannusta teille kaikille! Kääriytykää filtteihin ja toisiinne, jos tulee kylmä. Tunnelmoikaa. Ei meiltä suomalaisilta lämpimät vaatteet kaapeista lopu, hyväksytään se, ettei sitä nyt joka jussina tartte topissa ja nirunarumekossa edustaa. Villapaidat ovat kauniita!

Minä huomasin eilen, että ei ole oikeastaan ollenkaan huono mieli siitä, että tänä vuonna meidän juhannuksestamme ei tule spektaakkelia. Olen joka vuosi saanut stressin aikaiseksi ja sortunut kiukuttelemaan ruuhkissa ennen kuin ollaan päästy asettumaan mökille ja rauhaan kauppa- ja siivousrumbien jälkeen. En kadehtinut massaliikenteessä eilen tuskailevia kanssaihmisiä.

Vaikka mökille kaipaankin, en kaiholla ajattele nyt edes villiä ja viihteellistä juhannusyötä. Ehkä tulevina vuosina kunnioitetaan sittenkin enemmän kesäyön rauhaa, eikä melskata. Vaikka ainahan se hyvässä seurassa alkaa lapsettaa kuitenkin, mikäs siinä.

Nyt tuntuu hyvältä mennä juhannusyöksi päivystämään töihin - tulee tunne, että tekee vaihteeksi jotain hyödyllistäkin. Kyllä sitä ystäviä ehtii pitkin kesää viihdyttää sitten. Ehkä jopa jo huomenna vähän.

Toin Tallinnan retkeltä sitruunalikööriäkin. Pitäisiköhän se varmuuden vuoksi pistää kylmään. Olin ajatellut sen kyllä säästää mökille, mutta muistinkin sitten että yhdellä ystävällä onkin minulle toinen samanmoinen tuliaispullo viime talvelta ja saan sen ensi viikolla. Kyllä sitä likööriperso ihminen takaporttinsa muistaa.

Jäi muuten vähän kaipuu yhteen Tallinnan antiikkikauppaan siinä matkalla satamaan takaisin. Ihania lautasia ja kaikkea. Ihan niin kuin minä nyt yhtään mitään enää tarvitsisin. Juuri kun olen saanut eteisen siistiksi romusta - on muuten aika ihana tulla ja mennä nyt! Niin ja aloitin eilen illalla olohuoneenkin raikastamista, kun oli ne maalit kätevästi vielä hollilla. 

Kun minä saan tämän tervehdyksen valmiiksi, menen jatkamaan sitä. En aio ollenkaan kirjoittaa pitkään, tulin vain tervehdyksen hengessä pistämään ylös muutaman sanan. Pyykkikoneessa pyörii Ryötönperän puusohvan päiväpeitto, joten kaikki on sellaisessa järjestyksessä kuin pitääkin.

Eilen illalla kun yhtäkkiä tajusin, että totta tosiaan tässähän on juhlapyhä käsillä, niin kävin napsaisemassa pihamaalta yhden pionin nupun maljakkoon. Minussa on jokin muuttunut, en nimittäin ennen ole pahemmin kukkia sisätiloihin katkonut. Paitsi niitä, joilla on rikkaruohon status - turha sekin.

Olen luullut edustavani sitä koulukuntaa, että jos ympärillä ulkona on kukkasia ja luontoa, niin miksi sitä pitäisi kiusata repimällä viherjuttuja sieltä sisällekin. En näköjään sitten edustakaan. Johtuukohan se vähän nyt näistä säistä, kun tulee vähemmän istuttua pihalla ja ihailtua asioita. Että sitä niin kuin haluaa tuoda puutarhaa vähän kotiinkin. Voi olla.

Saa nähdä, koska pioni puhkeaa kukkaan - vai menehtyykö maljakossa. Minusta se on vähän pompöösi kukkanen auettuaan, joten ei varsinaisesti haittaa vaikka jäisi nuppuasteellekin tuossa keittiön pöydän kulmalla.

Olen minä pikkuisen lapsuuden juhannuksiakin tässä muistellut - ja siitäkin ehkä se rauhan kunnioittamisen ajatus sitten tuli. Meillä ei mökillä ollut mitään ihmeempiä pippaloita koskaan. Käytiin saunassa - niin kuin joka ilta - ja paistettiin lättyjä. Ne olivat aina ihan ehdoton juhannusruoka. Minä sain valvoa myöhään. Eipä siinäkään tosin tainnut kesäaikaan muutenkaan mitään rajoituksia olla.

Myöhemmin teininä, kun olin jo "muuttanut" aittaan ja saattoi olla joku kaveri yökylässä, niin keräiltiin niitä seitsemänsortin kukkasia tyynyjen alle ja karattiin ehkä vähän yöjuoksuillekin. Kyllä kesäyöt vaan ovat ihania tunnelmaltaan, ihmeellinen se valo! En muista kyllä näheeni mitään nykyisen puolisoni kaltaista heppua niissä kukkaenneunissa, tuliko sitä lopulta oikeastaan edes nukuttua.

Viime mökkireissulla skannasin yhden todella haalistuneen kuvan minusta lapsena mökkirannassa. Sain siitä kuvakäsiteltyä vielä kelvollisen. Mitähän minä siinä ihmettelen, lintuja varmaan. Tai sadetta. Saunassa ainakin ollaan jo käyty kun on kylpytakki päällä ja pyjamahousutkin siellä alla taitaa vilkkua. Ei ole ollut silloinkaan mikään helteinen kesäilta näköjään vaatetuksesta päätellen, mutta tunnelmassa ei ole ollut selvästikään mitään vikaa!

Sitä toivon teillekin kaikille näin kesäjuhlan aikaan, tunnelmaa!