Kisastudio

Perinteisesti Cannesin elokuvajuhlien ja Euroviisujen viikonlopuksi on kevätvuohenjuuri alkanut kukkia. Näin myös tänä vuonna. En moista muuten muistaisi, mutta kun on pari tuttua elokuva-alalla, niin on tämä kukinnan ajankohta siksi muistissa. On tullut joskus lähetettyä kukkakuvaviestejä sinne glamourin keskelle.

Itse kuulun enemmänkin euroviisuihmisiin. Vaikka on niitä välivuosiakin siitä tullut pidettyä. Ihan tekisi mieli muistella tässä huippuja ja aallonpohjia. Sanonpahan sen vaan, että  Fly on the Wings of Love on jäänyt aika rakkaaksi kipaleeksi. On siihen ihan koreografiat ja kaikki. Tykkää yleisö tahi ei. Aina välillä juhlissa tulee sitä esitettyä. Siis James Potkukelkan lisäksi.

Nyt lähdettiin ystävän kanssa kisastudioimaan mökille Ryötönperälle. Ja mahtava miljöö saatiinkin siinä tyttöporukalla euroviisuillaksi luotua. Otettiin päivän tuoliprojekti. Ystävältä yli jääneille Ikean kyökkituoleille oltiin suunniteltu uusi elämä. Vähän maalien ostamisen jälkeen oli epäilys, että tuliko nyt hutiloitua harmoniassa. Turhaa sitäkin murehdin.

Takapakin tuntua koettiin tuolien kokoamisessa. Mutta periksi ei annettu. Tai myöntäisinkö nyt, että ystävä ei antanut periksi. Minä kyllä voipuneena pidin taukoa portailla useammankin tovin, kun tajusin että pienat jää vinoon ja klenkkaava on lopputulos. Kukaan kovin paksu kaveri ei voi esimerkiksi siinä tomaatinpunaisen värin pintaansa saaneessa tuolissa istua. Järkeiltiin, että hyvä varoitusväri sattui siihen tuoliin.

Jännä, miten voikin olla niin vaikeaa koota tuoleja. Otettiin halkokin vasaran virkaan avuksi, kun oli niin hankalaa se väkisin rustaaminen. Tuli siinä hakattua erä jos toinenkin. Ja kannustettua. Vähän sama tilanne kuin Suomella tänään jääkiekossa. Ruotsi-Suomi. Oli Ikea vs. Tytöt. Me voitettiin. Kirkkaasti.


Uudet kiikarini ovat todella hienot. Niillä näkee aika kauas. Vielä en osaa asettaa silmiä oikein ja joudun sihtaamaan yhdellä silmällä kiikarinkin läpi. Aion kyllä kehittyä, koska bongaaminen on niin mukavaa. Ystävällä on sen sijaan uusi kamera, jossa on mieletön zoomi. Sain luvan laittaa tämänkin kuvan tänne kun osui noin monta oletettavasti kuikkaa samaan tilanteeseen.

Oli siinä ihanaa rannassa niin sanotusti fiilistellä tuolipäivän jälkeen. Sauna syttyi kivuttomasti, eikä tarvinnut palella. Välivilvoittelulla pystyy jo käymään ilman, että värjöttelystä tehdään mitään numeroa. Kylpytakissa tarkeni hyvin. Melkein oli sellainen luksus päässyt viime talven aikana unohtumaan. Kesäilta oli lempeä ja tuulikin kävi juuri oikeasta suunnasta. Siitä, joka pitää meidän rannan tyynenä. Viini oli hyvää, tietenkin. 

Kisastudion valmisteluun meni niin paljon energiaa, että aamulla piti kysyä ystävän äidiltä tekstiviestillä, että kuka viisut lopulta voitti. Väsytti niin älyttömästi kun oli saanut koko päivän mellastaa ulkona. Ei sitä jaksanut pysyä hereillä pisteiden laskun loppuun asti. Ihan jäin miettimään, että alanko kesällä seurata Wimbledonia tai jotain kun on nyt niin hieno seurantapaikka terassilla. Ovi vaan auki kesään ja radiosta tahi telkusta kisan kuuntelua uudessa studiossa.